Lähetetty työntekijä

Sosiaaliturvasopimusten (EU/ETA-maat ja kahdenväliset sopimukset ) pääperiaate on, että työntekijä vakuutetaan työskentelymaassa. Työntekijä saa siis sosiaaliturvansa siitä maasta, missä työtä tehdään.

Lyhyellä ulkomaisella komennuksella olevat työntekijät halutaan usein vakuuttaa edelleen kotimaassaan. Sen tähden lähetettyjen työntekijöiden vakuuttamisesta on sovittu pääsäännöstä poiketen. Työntekijää voidaan maasta riippuen pitää Suomen sosiaaliturvan piirissä kahdesta viiteen vuoteen.

Lähetetty työntekijä on henkilö, joka

• on suomalaisen työnantajan lähettämä
• kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan
• tekee ulkomailla työtä tilapäisesti.

Tarkempia tietoja siitä, ketä pidetään lähetettynä työntekijänä, löytyy Työkomennus ulkomaille -esitteestä (pdf). Lisätietoja vakuuttamisesta EU-maissa työeläkelakipalvelun ohjeesta Yleistä vakuuttamisesta EU-maissa.

Työkomennukselle lähtevä työntekijä tarvitsee mukaansa todistuksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta (esim. A1). Todistuksen avulla sekä työnantaja että työntekijä saavat vapautuksen työskentelymaan vakuutusmaksuista ja välttyvät siten kaksinkertaisilta maksuilta. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvasta henkilöstä maksetaan siis kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Vakuutusmaksujen ja tiettyjen etuuksien perusteena on yleensä vakuutuspalkka.

Työnantaja hakee todistusta lähetetylle työntekijälle Eläketurvakeskukselta. Hakemuksen voi tehdä täytettävällä ja tulostettavalla verkkolomakkeella (pdf-lomake ETK 2132 ). Verkkolomakkeet  löytyvät täältä.

Työnantaja voi hakea todistusta myös sähköisesti. Sähköisessä palvelussa voi tehdä hakemuksen ainoastaan työntekijälle, ei esimerkiksi virkamiehelle. Palvelu toimii suomeksi. Hakemuspalveluun kirjautumisessa käytetään verohallinnon ja Kelan yhteistä Katso-tunnistautumista.

Ohje sähköisestä hakemuspalvelusta 
Sähköinen hakemuspalvelu 

Mukaan lähtevien perheenjäsenten tulee omalla hakemuksellaan hakea Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista Kansaneläkelaitokselta.

Poikkeuslupa

Sopimusmaiden viranomaisilla on mahdollisuus sopia keskenään poikkeuksista kaikkiin vakuuttamista koskeviin sääntöihin. Jos esimerkiksi työntekijää ei voida pitää lähetettynä työntekijänä työkomennuksen pituuden vuoksi, hän voi kuitenkin pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä poikkeusluvalla.

Poikkeuslupaa ei yleensä haeta viittä vuotta pidemmäksi ajaksi. Poikkeusluvan viiden vuoden enimmäisaikaan liittyvää ulkomaantyöskentelyä tarkastellaan maakohtaisesti, eikä työskentelyä eri valtioissa lasketa yhteen kokonaiskomennusaikaan. Poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan, ja poikkeuksen tulee aina koitua työntekijän eduksi. Lisäksi on otettava huomioon, että poikkeusluvan myöntäminen edellyttää työskentelyvaltion asianomaisen viranomaisen suostumusta.

Poikkeuslupaa haetaan samalla hakemuslomakkeella kuin lähetetyn työntekijän todistustakin.

Mikäli lähetetyn työntekijän tai poikkeusluvan edellytykset eivät täyty, tulee työntekijän sosiaaliturva järjestää työskentelymaassa. Tietyissä tilanteissa suomalainen työnantaja voi lisäksi ottaa työntekijälle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen Suomessa.