Dublin
Suomessa luja luottamus
eläkejärjestelmään
Suomalaiset luottavat vahvasti lakisääteiseen eläketurvaansa. Täällä ollaan
muutenkin verrattain tyytyväisiä, onnellisia ja luottavaisia, vaikka tulotasossa
jäädään jälkeen Euroopan kärkimaista. Tällaisia tuloksia saatiin Irlannin
Dublinissa toimivan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön toteuttamassa,
elämänlaatua mittaavassa kyselytutkimuksessa.
Eläkejärjestelmälleen suomalaiset antoivat toiseksi parhaan arvosanan (7)
Luxemburgin (7,2) jälkeen. Asteikolla 1 – 10 annettujen arvosanojen keskiarvossa
seuraavina tulivat Norja (6,8), Alankomaat (6,7) ja Tanska (6,1). Ruotsalaiset
antoivat omalle eläkejärjestelmälleen laatuarvosanan 5,6 ja saksalaiset 4,5.
Kysymys koski yleistä (julkista tai valtion) eläkejärjestelmää, mikä Suomen
tapauksessa tarkoittaa lakisääteisiä työ- ja yrittäjäeläkkeitä sekä
kansaneläkkeitä.
Eläkejärjestelmiä koskevien arvioiden keskiarvo ”vanhan” EU:n 15 jäsenmaassa
oli 5, uusissa jäsenmaissa 4,2 ja koko EU:ssa 4,8. Keskiarvot on painotettu eri
maiden asukasmäärillä, joten suurten maiden lukemat vaikuttavat enemmän kuin
pienten.
Pohjoismaissa asuu onnellisia
Onnellisuutta koskevaan kysymykseen saatiin korkeimmat noteeraukset
pohjoismaiden asukkailta. Kärjessä 10- portaisella asteikolla olivat Tanska ja
Suomi (8,3), sitten Ruotsi (8,2), Norja (8,1) ja Alankomaat (8,0).
Tyytyväisimpiä elämäänsä olivat tanskalaiset (8,5), sitten ruotsalaiset,
suomalaiset, norjalaiset ja alankomaalaiset. Listan loppupäästä löytyvät
Bulgaria, Makedonia, Unkari, Latvia ja Turkki.
Pohjoismaissa ei edes tulotaso heiluttanut merkittävästi tyytyväisyyttä,
mutta Suomessa hyvätuloiset olivat kuitenkin tyytyväisempiä kuin pienituloiset.
Suomesta mitattiin myös osattomaksi jäämisen (deprivation) kokemuksia hitusen
enemmän kuin muista pohjoismaista. Jo Keski-Euroopassa sellaiset kokemukset
olivat yleisempiä ja Itä-Euroopassa osattomuuden tunteissa oli suuria eroja
pieni- ja hyvätuloisten välillä. (RO)
Otantakyselyyn vastasi noin 1000 henkilöä pienehköistä maista, suurista
hieman enemmän. Tutkimukseen voi tutustua tarkemmin European Foundation for the
Improvement of Living and Working Conditions –säätiön sivuilta http://www.eurofound.europa.eu